Pepin kanssa aina on ollut ongelmana treeneissä sen haistelu. Se menee nenä maassa, ei kuule ei näe mitään. Pahinta tämä on sisähalleissa. missä on pohjana se tekonurmi ja se on täynnä mustaa murua. Peppi vetää sitä kitaansa koko ajan -ja se voi olla myrkyllistä..
Kun olin Pepin kanssa vuosia sitten tokovalmennuksissa, sain tehdä hirvittävästi töitä sen eteen, että olen kiinnostavampi kuin ympäristö. Nyt Pepin agilitytreenit menee täysin siihen, että se haahuilee itsekseen ja syö sitä murua.
Peppiä ei ilmeisesti agility kiinnostaa niin paljoa, että se voittaisi nyt haistelun. Toinen syy on se, että palkkana joutuu käyttämään sen ruokanappuloita, hajuttomia ja mauttomia tylsiä raksuja, minkä eteen ei kiinnosta tehdä töitä.
Nyt kokeiltiin KENGURUA. Siis jotakin niin extremeä, että sen on pakko kiinnostua tekemään töitä. Auttaa, mutta ei tarpeeksi, koska allergioiden takia sitä ei sille voi juurikaan syöttää edes..
Olen aina paininut tämän ongelman kanssa. Se on mahdotonta ja syy miksen mennyt kisaamaan tokopuolelle. Ei mitään toivoa, että se kiinnittäisi minuun huomiota, jos minulla ei edes ole palkkaa. Ja vaikka olisikin, niin pian menee mielenkiinto silti.
Eilen Peppi oli todella apaattinen treeneissä ja kipeän näköinen. Illalla se tuli luokseni vain tuijottamaan minua ilmeellä, joka sillä on aina kun sattuu. Minun oli annettava sille kipulääke yöksi, koska se oli niin tuskaisen näköinen ja oli ihan eri Peppi, kuin normaalisti.
Kertokaa nyt ihmiset millä tuon maan haistelun saisi loppumaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti