Wanda tykkää purkaa puremisvimmaansa luuhun ja leluihin. Ikävä kyllä, kuten lähes aina pennut, Wandan pureminen kohdistuu myös vaatteisiin, sormiin, sukkiin, hihnaan, pantaan, hiuksiin, minun korviin, minun nenään, minun leukaan..
Kyllä se on alkanut oppia, että minuun kohdistuva sattuu. Jos vinkaisen, aina välillä W pelästyy satuttaneensa ja kipuaa syliin pusuttelemaan.
Etenkin iltaisin W saa aika hurjia hepuleita ja villiintyy täysin. Silloin puree mihin yltää ja hyppii naamalle.
Mutta osaa Wanda nätistikin olla sylissä, oikein hyvin rauhoittuu syliin. Olen nyt ottanut tavaksi maata selälläni ja W tulee päälle istumaan tai makaamaan ja sitten siinä silittelen ja usein W nukahtaakin siihen vatsan päälle. Tämä ei kyllä iltahepuleissa onnistu, silloin saa minun nuttura kyytiä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti